26.1.2012

Kameran hankkiminen

Ennen joulua kamppailin kameraongelman kanssa. Tarkoituksena oli hankkia uusi, parempi kamera seuraamaan käytettynä ostamaani Nikonin D50:ä. Oli nimittäin jo hieman ongelmia sen kanssa, kuten se, että se ei ottanut kuvia. Uusi kamera oli siis jo ihan perusteltu ostos.

Seuraavaksi tuli kuitenkin vastaan suuri kysymys: Mikä kamera kannattaa hankkia? Canon? Nikon? Vai joku ihan muu. 

Isältäni lainaan saamani filmijärkkäri. Painava, mutta mustavalkofilmille tällä saa käsittämättömän kauniita kuvia.

Varsinkin jos ei ole mitään hajua kameramalleista, niiden eroista, saati sitten ihan perusominaisuuksista ja niiden merkityksestä kuvan laatuun, on luvassa pitkä tie. Itse aloitin vertailujen lukemisella ja pian päätin rajata merkit kahteen suureen. Tarkoituksenani oli hankkia hieman parempi runko ja ostaa siihen laadukas objektiivi, minkä tärkeyttä en voi korostaa liikaa. En ollut kuitenkaan valmis (enkä tarpeeksi rikas) maksamaan paria tonnia rungosta ja kolmatta tonnia linssistä, joten ammatikamerat linsseineen rajautuivat ulos heti kättelyssä.

Joululahjaksi saamani Diana F+. Kuvia en ole vielä ottanut, mutta odotan innolla tuloksien näkemistä.  Siihen voisi auttaa se kuvien ottaminen.

Loppusuoralle pääsivät Canonin 60D ja Nikonin D7000. Arvosteluja luettuni päädyin siihen päätelmään, että näillä kahdella on niin vähän eroja, että se on aivan makuasia, kumman ottaa. Keskustelupalstoilta ei ainakaan apua löytynyt, sillä ihmiset on ihmeen tunteellisia kun kyseeseen tulee kysymys siitä kumpi on parempi, Canon vai Nikon. Mutta kuten niin usein aiemminkin, hinta ratkaisi. Otin sen, jonka halvimmalla löysin, eli Canon 60D:n. Kuvaa siitä minulla ei ole, mutta kuvituksena muut käytössä olevat kamerani, sekä päivän yllättäjänä, luonnontieteellisessä museossa piirtämäni seepran pääkallo. Tuhersin tuon kanssa monta tuntia, minkä jälkeen tuuli vain vihelsi aivoissa ja kuivuneet puskat pyörivät puolelta toiselle. Mikä kävi myös silloin kun olin monia tunteja lukenut kameravertailuja ja koittanut selvittää aukkojen ja kennojen salaisuuksia.





7 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Eikö! Kameria ei voi olla ikinä liikaa. :D

      Poista
  2. Tuli tosta seeprasta mieleen ne talvipäivät kun mummolassa opeteltiin piirtämään hevosta hevoshullu-lehden piirustuskoulun ohjeilla!

    VastaaPoista
  3. Heh! Mäkin muistan sen! :D Tää hevosen pää on vähän eri tekniikalla tehty kuin mikä me silloin opeteltiin. ;) Ja ehkä vähän oon kehittynyt niistä ajoista. Voisit muuten laittaa jonkinlaista nimimerkkiä, kun oon aina aluksi, (ennen kuin tajuan että siskohan se siellä), sydän kurkussa, että kuka on stalkannu mua niin että tietää noin yksityisiä juttuja. :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aahahah ;D Sori... Mä aina mietin et tajuutkohan sä mun tekstistä aina et se oon minä, kun en jaksa nimimerkkailla :DD Pitäs varmaan perustaa joku oma blogi niin ois aina nimi jolla kommentoida! Varsinkin kun mun tekee mieli kommentoida kaikkea! :D Miss you so much! <3

      Poista
  4. Ootpa hyvä piirtämään, toivottavasti pääsisit sinne kouluun minne yrität! :) Ootko ollu tyytyväinen siihen canoniin, täällä kanssa yks uutta kameraa pohdiskeleva ..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Ja olen ollut todella tyytyväinen kameraani. Valikko on looginen, sen saa suomenkielisenä ja tässä on myös kääntyvä näyttö, joka on ollut kätevä. Objektiivi vaikuttaa myös paljon ja siinä varsinkin kannattaa miettiä tarkkaan mikä sopii omaan käyttöön parhaiten. Mulla on kiinteä 50mm linssi, eli pitää itse liikkua sen mukaan, miten haluaa kuvaa rajata (siinä ei siis ole zoomia), mutta se on tosi hyvä potrettien ottamiseen. Ainut mutta kamerassa on se, että se on ihan mukavan painava, mutta jos järkkäriä on hankkimassa, pitäisi siihen olla jo varautunut. ;) Mutta voin suositella vähän paremmaksi harrastajan kameraksi! :)

      Poista