Asetelman takia turhautuneena päätin tehdä heti perään jotain abstraktimpaa. Ja mikään ei ole vapauttavampaa kuin värien sotkeminen epämääräisesti. Sen vapauden tunteen voi sitten käyttää siihen kun tuskailee tunnin noiden viivojen kanssa. Sattumanvaraisuus on aina erittäin harkittua. Mutta ainakin tasapaino säilyy elämässä. :)
Hiuksista vielä sen verran, että koko sinä aikana kun olen värjännyt hiuksiani tumman ruskeaksi, on äitini ollut asiasta hieman, no ei niin kannustava. Kommentit jokaisen värjäyksen jälkeen ovat yleensä ollut tätä luokkaa: "hui, kun on tumma", "mikä väri tämä nyt on? Musta?" tai "no nyt se ainakin on musta".
No nyt kun olin istunut kampaajan penkissä 30:n Dolania americanan elämän verran (lyhytikäisin päiväkorentolajike, naaras elää n.5 min. ), äitini kommentti sen jälkeen oli: "kyllä se ruskea sopi sulle tosi hyvin"!!!
Ihan kuin tässä en olisi ollut jo värjäämässä päätäni jo tuhanteen kertaan ruskeaksi kun olen ollut turhautunut juurikasvuun tai nyt tähän -minulle ei niin sopivaan- väriin, ja nyt äitini sanoo, että se tumma ruskea sopi mulle tosi hyvin! Elämä on täynnä koettelemuksia. : D
On mullakin ongelmat...
AHAHAHA! :DD Tää oli ehkä NIIN odotettavissa :D (p.s. ihan sika hieno taas toi piirustus!)
VastaaPoistaJep. Näin meillä. :D
PoistaTykkään näistä sun viivapiirroksista, se kissakuvakin oli tosi hieno, mutta varsinkin tästä missä oot yhdistelly vesivärejä ja tussia! Vesiväreillä maalaaminen on kamalan hankalaa, eilen istuin pari tuntia koneella tuijottelemassa erilaisia maalausvideoita youtubesta :D Ei kyllä yhtään helpottanut luomisen tuskaa kun toiset teki niin hienoja ja itekin tahtois!
VastaaPoistaSanopa muuta! Ja sitten kun yrittää itse samaa perässä, ei tule läheskään niin hienoa jälkeä. :D Mutta kai sitä pitää vain harjoitella ja ehkä joku kaunis päivä mekin saadaan helposti hienoa jälkeä aikaan. ;)
PoistaMutta kiitos palautteesta! Tarkoituksenani onkin tehdä enemmänkin noita tussi&vesivärijuttuja kun ne tuntuu iskevän juuri tällä hetkellä. :)